tiistai 29. maaliskuuta 2011

Fascinator

Sain tänään loput tarvikkeet kasaan hiuskoristetta varten enkä millään malttanut enää odottaa pidempään tekemisen kanssa. Nyt on sitten sormet verillä neulan jäljiltä, kun piti unenpöpperössä väsäillä...


Kangasta tuli ostettua sen verran paljon, että eiköhän noita koristeita tule nyt väsäiltyä samantien muutamia erilaisia. Käyttää sitten vaikka myöhemmin joissain kampausprojekteissa.

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Housewarming Party.

Kävimme viime lauantaina Riinan kanssa tupareissa joissa oli naamiaisteema. Meillä tuntuu aina menevän nämä jutut vähän överiksi, kun vain ruokimme toistemme innostusta. Mutta mikäs sen mukavampaa kuin viettää vapaapäivää irrottelemalla kunnolla!

Aloitimme valmistautumisen jo hyvissä ajoin puolen päivän tienoilla. Iholle tuli niin montaa eri pakkelia, että kerrosten kuivuminen kesti aina oman aikansa. Irtoarvet eivät tahtoneet pysyä kiinni oikein millään, ja niiden mukana tullut iholiimakin piti vain pari tuntia. Eli ei edes siiheksi, että olisimme päässeet talosta ulos. Seuraavalla kerralla pitää vissiin ostaa jotain vähän stydimpää tavaraa.

Tuota harmaata mönjää olisi ollut ihan siistiä levittää koko naamaan, mutta onneksi ei tullut kokeiltua. Sen verran pitkään sitä sai sitten kotiin palatessa jynssätä irti... Käytimme iholla myös keltaista meikkivoidetta ja silmien ympärillä mustaa luomiväriä. Huulilla oli mustaa luomaria alla ja meikkivoidetta päällä. Ihon kuivuttua lisäilin vielä tekoverta sinne tänne.

Hiuksiin lisäilin klipsipidennyksiä joita löytyi laatikon pohjalta. Tupeerasin hiukset ja laitoin Osis:in grunjemömmöä jolloin hiuksiin tuli sellainen kivan rasvainen ja hilseilevä fiilis.

Riinalla oli jopa risuja hiuksissa ja kärpäsiä liimattuna iholle.

tiistai 22. maaliskuuta 2011

About THE day.

Viimeisen viikon aikana on sadellut onnitteluita odottamattomiltakin tahoilta. Sellaisilta, joiden en ajatellut ollenkaan ottavan puheeksi aikeitamme avioitua. On ihanaa huomata viimeistään tässä vaiheessa, että pelkäsin ehkä jopa turhaan joidenkin ihmisten suhtautumista asiaan.

Tuntuu, että olen muutenkin päässyt taas vauhtiin tässä koko operaatiossa viime päivien aikana. Paperiasiamme ovat nyt käsiteltyjä, ainakin ajatusten tasolla. Tiedämme siis vihdoin varmaksi mitä pitää hakea ja mistä, sekä kuinka kauan kaikkeen pitää varata aikaa.

Tällä viikolla kotiin on vihdoin saapunut paljon kaivattuja juttuja. Ne ovat saaneet minussa aikaan taas ihan uuden innostuspyrähdyksen. Leimasimet saapuivat maanantaina enkä millään malttanut olla aloittamatta korttiprojektia. Leikkelin siis kutsut valmiiksi ja leimailin pääskysiä nurkkiin. Nyt ne saavat odotella vielä jonkin aikaa pinottuna hyllykön päällä, kunnes kutsuihin tulevat tekstit ja tiedot varmistuvat.

Olen yrittänyt tehdä hankintoja sillä ajatuksella, että niistä mahdollisimman monelle olisi käyttöä vielä jatkossakin. Jonkin aikaa sitten hamstrasin kaupoista lasipurnukoita, jotka pääsevät osaksi karkkibuffettia mikäli sellainen saadaan järjestettyä. Odotan kuitenkin yhtä paljon sitä, että saan asetella purnukat hyllylle uudessa asunnossa. Kunhan sellainen jostain ilmaantuisi... Onhan tässä vielä aikaa ennen kuin tämän asunnon irtisanomisaika umpeutuu. Huimat neljä kuukautta.

Välillä on tuntunut oudolta järjestellä näitä asioita yksin, kun mies on vielä toisella puolella maapalloa. Meille on kuitenkin tulossa pienet ja rennot juhlat joten järjestettävää ei ole kovin paljoa. Lisäksi pääsen nyt lähiviikkoina hössöttämään hössötykset pois niin, että kun mies tänne saapuu niin lähes kaikki onkin sitten jo valmiina ja voimme vain keskittyä yhdessäoloon ilman minkäänlaista stressiä. Sitäpaitsi tällainen näpertelijä kun olen, niin on vaan kiva puuhailla iltaisin näiden asioiden parissa sen sijaan, että pyörittelisin peukaloitani hirveän odotuksen vallassa.

Olen ajatellut näperrellä mahdollisimman paljon asioita itse. Kortit ovat jo ihan hyvällä mallillaan, mutta sen lisäksi teen itse ainakin hääkarkit. Näillä näkymin väkerrän myös hiuskorun itse, koska ihanista vaihtoehdoista huolimatta en tunnu löytävän sitä juuri oikeaa. Todennäköisesti saan vielä päähäni monta muutakin itsetehtävää asiaa matkan varrella.

Kaikenkaikkiaan nyt on todella hyvä fiilis. Kaikki tuntuu olevan aika hyvin kasassa jo.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Chevelle.

Käytiin tänään Helsinki Vintagessa ja sieltä löytyi aivan ihana auto! Aina silloin tällöin olen noita ihaillut muiden blogeista, mutta en ollut ajatellut törmääväni sellaiseen puoli sattumalta. Siinä lelupöytien äärellä alkoi kovasti himottaa mennä tonkimaan mummin ullakkoa joku päivä.



Vanhoissa autoissa vain on sitä jotain.